background image
11
SISÄLLISSODAN TAPAHTUMAT
vähäisempi kirkostaeroaminen vielä vahvisti,
oli omiaan vaikuttamaan siihen, ettei kovin
suuria yhteiskunnallisia muutosvaateita aina-
kaan kirkon puolelta 1920- tai 1930-luvuilla
juuri esitetty.
Tärkein sisällisodan ja kirkon suhteen tut-
kimuksessa oleva aukko on kuitenkin edellä
kuvattu paikallisseurakuntien ja niiden papis-
ton toiminta ja asenteet sodan aikana. Aiem-
paan historiantulkintaan sodasta ja luterilai-
sen kirkon suhteesta on niin ikään kovin har-
voin mahtunut punaisten myönteiset ja val-
koisten kielteiset reaktiot tätä ns. kansankirk-
koa kohtaan. Näiden ilmöiden tutkimus on
vuorossa seuraavaksi.
Viitteet
1
Kotimaa 16/24.5.1918 Suomen arkkipiispan pai-
menkirje papistolle. Huomattavia ajatuksia nyky-
ajan tapahtumista.
2
Esim. Juva 1977, 43­52; Kena 1979; Veikkola
1980.
3
Huhta 2001, 216­219.
4
Kena 1979, 62­63; Kansanaho 1993.
5
KA Vapaussodan arkisto. Sotaväen esipapin aset-
tamista koskevia asiakirjoja. Kirjeitä maalis-huh-
tikuulta 1918.
6
Tästä viimeksi Pekkalainen & Rustanius 2007.
7
Kena 1979, 54­66.
8
Seppo 1983, eri kohdin.
9
Pahoinpideltyjä pappeja sisällissodassa oli 36,
kirkonpalvelijoita 18. 51 pappia ja 19 kirkonpal-
velijaa pakeni seurakunnastaan. Pappiloita ryös-
tettiin 82 ja poltettiin 10. Kirkkoja ryöstettiin 41 ja
poltettiin 10. Kaikkia kirkkojen tulipaloja ei voida
laittaa punaisten syyksi. Kena 1979, 54­61.
10
Paasonen 1996; Peltonen 1996, 171­174.
11
Paunu 1987, 83­84.
12
Pöytäkirja yleisessä, yksityisessä pappeinkokouk-
sessa Kuopiossa 20­22 päivänä elokuuta 1918, 19.
13 HYK YA Coll. Johanssonin päiväkirjamerkintöjä.
14 Seppo 1998.
Lähteet
Painamattomat lähteet
Sotaväen esipapin asettamista koskevia asiakirjoja.
Vapaussodan arkisto. Kansallisarkisto (KA).
Gustaf Johanssonin päiväkirjamerkintöjen kopiot.
Yrjö Alasen kokoelma. Helsingin yliopiston kir-
jasto (YA HYK).
Sanomalehdet
Kotimaa 1918
Kirjallisuus
Huhta, Ilkka 2001. "Täällä on oikea Suomenkansa".
Körttiläisyyden julkisuuskuva 1880­1918. Suo-
men kirkkohistoriallisen seuran toimituksia, 186.
Diss. Helsinki, Suomen kirkkohistoriallinen seura.
Juva, Mikko 1977. Kirkko vallankumouksen keskel-
lä. Teoksessa Markku Heikkilä ja Eino Murtorin-
ne (toim.): Kirkko suomalaisessa yhteiskunnassa
1900-luvulla. Hämeenlinna, Kirjapaja.
Kena, Kirsti 1979. Kirkon aseman ja asenteiden
muotoutuminen itsenäistyneessä Suomessa 1918­
1922. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimi-
tuksia, 110. Helsinki, Suomen kirkkohistorialli-
nen seura.
Paasonen, Johanna 1996. Viha, epäluulo, pelko. Pap-
peihin kohdistunut punainen terrori kansalaisso-
dassa 1918. Suomen ja Skandinavian kirkkohisto-
rian pro gradu -tutkielma. Helsinki, Helsingin yli-
opisto.
Paunu, Hjalmar 1987. Muistelmia pappisvuosiltani
maaseudulta 1905­1926. Jyväskylä.
Pekkalainen, Tuulikki ja Rustanius, Seppo 2007. Pu-
navankileirit 1918. Suomalainen murhenäytelmä
Helsinki, Tammi.
Peltonen, Ulla-Maija 1996. Punakapinan muistot.
Tutkimus työväen muistelukerronnan muotoutu-
misesta vuoden 1918 jälkeen. Suomalaisen Kirjal-
lisuuden Seuran toimituksia, 657. Diss. Helsinki,
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Seppo, Juha 1983. Uskovien yhteisö vai valtionkirk-
ko. Uskonnolliset vähemmistöyhteisöt ja evanke-
lis-luterilaisesta kirkosta eroaminen Suomessa vuo-
sina 1923­1930. Suomen kirkkohistoriallisen seu-
ran toimituksia, 1927. Diss. Helsinki, Suomen
kirkkohistoriallinen seura.
Seppo, Juha 1999. Kirkko ja itsenäinen Suomi 1917­
1998. Teoksessa Markku Heikkilä (toim.): Us-
konto ja nykyaika. Yksilö ja eurooppalaisen yhteis-
kunnan murros. Jyväskylä, Atena.
Veikkola, Juhani 1980. Nuorkirkollisen suuntauksen
muotoutuminen Suomen kirkossa suurlakosta 1905
ensimmäisiin kirkkopäiviin 1918. Suomen kirk-
kohistoriallisen seuran toimituksia, 118. Diss.
Helsinki, Suomen kirkkohistoriallinen seura.